Museon kokoelmissa on muun muassa veistoksia, huonekaluja, koruja, keramiikkaa, lasia, tekstiilejä, muotia, valokuvaa ja arkkitehtuuriin liittyviä esineitä. Kokoelmat ulottuvat noin viiden vuosituhannen ajalle, joten saman vierailun aikana voi nähdä hyvin erilaisista kulttuureista ja aikakausilta peräisin olevia esineitä.
V&A:ssa myös itse rakennus on tärkeä osa vierailua. Museo ei syntynyt kerralla yhden arkkitehdin suunnittelemana kokonaisuutena, vaan se on kasvanut yli 170 vuoden aikana. Rakennuksessa kohtaavat viktoriaaninen arkkitehtuuri, 1900-luvun alun monumentaalinen pääjulkisivu ja vuonna 2017 valmistunut moderni Exhibition Road Quarter.
V&A sijaitsee lähellä Natural History Museumia ja Science Museumia. Samalla alueella sijaitsee myös Royal Albert Hall, ja lyhyen kävelymatkan päässä ovat Kensington Gardens ja Hyde Park.
Historia
V&A:n historia liittyy läheisesti vuoden 1851 Great Exhibition -maailmannäyttelyyn. Hyde Parkiin rakennettuun Crystal Palaceen koottiin teollisuuden, tekniikan, käsityön ja muotoilun saavutuksia Britanniasta ja eri puolilta maailmaa.
Näyttely menestyi taloudellisesti, ja sen tuottoja käytettiin maan hankkimiseen South Kensingtonista. Alueelle alettiin rakentaa museoita, oppilaitoksia ja muita kulttuurirakennuksia. Tavoitteena oli tuoda taide, tiede, koulutus ja teollinen kehitys lähelle toisiaan. Alueesta alettiin myöhemmin käyttää epävirallista nimeä Albertopolis prinssi Albertin mukaan.
V&A:n edeltäjä Museum of Manufactures avattiin vuonna 1852 Marlborough Housessa. Museo muutti vielä saman vuoden aikana Somerset Houseen ja vuonna 1857 South Kensingtoniin, jossa siitä tuli South Kensington Museum.
Museon perustamisen taustalla oli laajempi ajatus kuin pelkkä arvokkaiden esineiden kerääminen. 1800-luvun Britanniassa muotoilun opetusta pidettiin keinona parantaa teollisesti valmistettujen tuotteiden laatua. Henry Colen johdolla museon kokoelmien oli tarkoitus palvella suunnittelijoita ja valmistajia, mutta samalla olla avoimia suurelle yleisölle. Museossa saattoi vertailla erilaisia materiaaleja, valmistustapoja ja suunnitteluratkaisuja sekä tutkia sekä onnistuneina että epäonnistuneina pidettyjä esimerkkejä. Näin museo liittyi alusta lähtien sekä taidekasvatukseen että käytännön muotoiluun.
South Kensington Museumin kokoelmiin kuului aluksi sekä taiteeseen että tieteeseen liittyviä esineitä. Tiedekokoelmista muodostettiin vuonna 1909 erillinen Science Museum.
Vuonna 1899 kuningatar Victoria laski uuden rakennusosan peruskiven. Samassa yhteydessä South Kensington Museum sai nimekseen Victoria and Albert Museum kuningatar Victorian ja hänen vuonna 1861 kuolleen puolisonsa, prinssi Albertin, mukaan.
Aston Webbin suunnittelema Cromwell Roadin puoleinen rakennuskokonaisuus valmistui vuonna 1909. Sen suuri julkisivu ja pääsisäänkäynti antoivat vuosikymmenten aikana laajentuneelle museolle aikaisempaa yhtenäisemmän ilmeen.
Arkkitehtuuri ja rakennus
V&A ei ole yhden arkkitehdin suunnittelema rakennus. Eri osat ovat syntyneet eri aikoina, minkä vuoksi museossa voi nähdä useita vaiheita viktoriaanisesta rakentamisesta nykyarkkitehtuuriin.
Museon 1800-luvun kehitykseen vaikuttivat erityisesti Henry Cole ja arkkitehti Francis Fowke. Rakennuksessa käytettiin näkyvästi terrakottaa, keramiikkaa, mosaiikkeja ja muita koristeellisia materiaaleja. Myöhemmin kokonaisuutta täydensivät useat arkkitehdit ja suunnittelijat.
Rakennuksen runsas koristelu liittyi samaan tavoitteeseen kuin museon kokoelmat. Esineiden lisäksi myös museotilan piti tarjota esimerkkejä suunnittelusta ja käsityöstä. Arkkitehtuuri, koristeet ja materiaalit eivät siis toimineet vain näyttelyiden taustana, vaan rakennus oli itsessään osa muotoilukasvatusta. Tämä ajatus näkyy esimerkiksi koristeellisissa portaikoissa, mosaiikeissa, keramiikkapinnoissa ja historiallisissa ruokailuhuoneissa.
V&A:ssa kannattaa siksi välillä suunnata katse pois vitriineistä. Lattioissa, katoissa, pylväissä, kaarissa ja oviaukoissa on runsaasti yksityiskohtia, jotka helposti jäävät huomaamatta.
Cromwell Roadin puoleista kokonaisuutta hallitsee Aston Webbin suunnittelema monumentaalinen julkisivu. Historiallisen ja arkkitehtonisen merkityksensä vuoksi museon päärakennus kuuluu Britannian korkeimpaan rakennussuojeluluokkaan Grade I.
Exhibition Road Quarter
Vuonna 2017 museoon valmistui yksi sen historian merkittävimmistä moderneista muutoksista. Amanda Leveten johtaman AL_A-arkkitehtitoimiston suunnittelema Exhibition Road Quarter avasi museon aikaisempaa näkyvämmin Exhibition Roadin suuntaan.
Exhibition Road Courtyard on päällystetty tuhansilla posliinilaatoilla. Pihan alapuolella sijaitsee suuri Sainsbury Gallery, jota käytetään vaihtuvien näyttelyiden järjestämiseen.
Moderni, avoin piha muodostaa tarkoituksellisen vastakohdan sitä ympäröiviin 1800-luvun rakennuksiin. Samalla se tarjoaa hyvän paikan tarkastella museon vanhaa arkkitehtuuria uudesta näkökulmasta.
Mitä V&A:ssa kannattaa nähdä?
V&A on niin suuri, ettei kaikkea kannata yrittää nähdä yhdellä vierailulla. Ensimmäisellä kerralla on helpompi valita muutama nimetty kohde ja niiden lisäksi yksi tai kaksi omien kiinnostusten mukaan valittua kokoelmaa.
Cast Courts
Cast Courts kuuluu V&A:n vaikuttavimpiin tiloihin. Korkeissa saleissa on suurikokoisia kipsijäljennöksiä eurooppalaisista veistoksista ja rakennustaiteen yksityiskohdista.
Kipsijäljennösten kerääminen ei ollut 1800-luvulla vain V&A:n erikoisuus. Niitä käytettiin taidekouluissa, museoissa ja akatemioissa eri puolilla Eurooppaa, koska niiden avulla taidetta ja arkkitehtuuria voitiin tutkia ilman matkustamista alkuperäisten teosten luo. South Kensington Museum liittyi tähän kansainväliseen järjestelmään ja osallistui myös eri maiden välistä jäljennösten vaihtoa edistäneeseen toimintaan. Cast Courts syntyi tästä laajemmasta ajatuksesta tehdä merkittäviä teoksia vertailtaviksi ja opiskelun kohteiksi samassa paikassa.
Saleissa huomio kiinnittyy erityisesti Michelangelon Daavidin täysikokoiseen jäljennökseen ja Trajanuksen pylvään valtaviin jäljennöksiin.
Cast Courts auttaa ymmärtämään, miksi V&A:n alkuperäisessä toiminnassa jäljennöksillä oli niin suuri merkitys. Museon tehtävänä ei ollut vain säilyttää alkuperäisiä esineitä. Sen oli tarkoitus antaa taiteilijoille, opiskelijoille, suunnittelijoille ja muulle yleisölle mahdollisuus vertailla muotoja, materiaaleja ja eri aikakausien taidetta. Kipsijäljennökset olivat yksi käytännöllinen tapa toteuttaa tätä opetuksellista tavoitetta aikana, jolloin suurten taideteosten näkeminen niiden alkuperäisillä paikoilla oli useimmille ihmisille vaikeaa.
Rafaelin kartongit
Raphael Courtissa on esillä seitsemän säilynyttä Rafaelin kartonkia. Rafael ja hänen työryhmänsä valmistivat suuret luonnokset 1510-luvulla paavi Leo X:n tilaamia Sikstuksen kappelin seinävaatteita varten.
Kartongit kuuluvat Britannian kuninkaalliseen kokoelmaan. Ne ovat olleet V&A:ssa pitkäaikaislainassa vuodesta 1865 lähtien.
Teosten suuri mittakaava hahmottuu parhaiten katsomalla niitä myös huoneen toiselta puolelta. Läheltä voi puolestaan tarkastella yksityiskohtia ja sitä, miten kuvakudosten pohjaksi tarkoitetut kuvat on rakennettu.
Jewellery Gallery
William and Judith Bollinger Galleryssa on esillä yli 3 000 korua antiikin ajoista nykypäivään. Kokoelman kautta voi seurata korujen valmistustekniikoita, materiaaleja ja tyylien kehittymistä pitkällä aikavälillä.
Korugalleria sijaitsee Room 91:ssä ja on hyvä valinta, jos vierailulla haluaa keskittyä vain muutamaan osaan kokoelmaa.
British Galleries ja Great Bed of Ware
British Galleries käsittelee brittiläistä taidetta ja muotoilua useiden vuosisatojen ajalta. Esillä on muun muassa huonekaluja, tekstiilejä, veistoksia, keramiikkaa ja historiallisia sisustuksia.
Yksi tunnetuimmista esineistä on noin vuonna 1590 valmistettu Great Bed of Ware. Poikkeuksellisen suuri tammisänky tuli tunnetuksi jo omana aikanaan ja päätyi myös kirjallisuuteen. Shakespeare viittasi Bed of Wareen Loppiaisaatossa.
Tipu's Tiger
Tipu's Tiger on yksi museon erikoisimmista esineistä. 1700-luvun lopulla valmistettu mekaaninen puinen tiikeri kuului Etelä-Intian Mysoren hallitsijalle Tipu Sultanille.
Esine kuvaa tiikeriä hyökkäämässä eurooppalaisen miehen kimppuun. Sen sisälle rakennettu mekanismi ja pienet urkupillit tuottavat ääniä, kun laitetta käytetään. Esine liittyy samalla Britannian ja Mysoren välisiin sotiin sekä Tipu Sultanin käyttämään tiikerisymboliikkaan.
Ardabilin matto
Jameel Galleryssa sijaitseva Ardabilin matto on peräisin 1500-luvun Iranista ja ajoittuu vuosiin 1539–1540.
Suuren maton keskellä on näyttävä medaljonkikuvio, jota ympäröi erittäin yksityiskohtainen kirjailu. Matto on yksi tunnetuimmista säilyneistä Safavid-kauden persialaisista matoista ja kuuluu V&A:n islamilaisen taiteen tärkeisiin teoksiin.
Photography Centre
Valokuvauksesta kiinnostuneelle Photography Centre on yksi museon laajimmista yksittäiseen aiheeseen keskittyvistä kokonaisuuksista.
Seitsemään galleriaan levittäytyvä keskus seuraa valokuvauksen kehitystä sen varhaisista vaiheista nykypäivään. Esillä on valokuvien lisäksi myös valokuvakirjoihin, kameroihin ja kuvaustekniikoihin liittyvää aineistoa.
Entä V&A:n muotikokoelma?
V&A tunnetaan laajasta muotikokoelmastaan, mutta varsinainen Fashion Gallery, Room 40, on tällä hetkellä suljettu uudistusten vuoksi. Gallerian on tarkoitus avautua uudelleen syksyllä 2028.
Muodista kiinnostuneen ei silti tarvitse jättää aihetta kokonaan väliin. Museon eri gallerioissa on edelleen yksittäisiä muotiin liittyviä esineitä, ja V&A on koonnut Contemporary Fashion -reitin, jonka avulla niitä voi löytää rakennuksen eri puolilta.
Historialliset kahvilahuoneet
V&A:ssa myös kahvitauko voi olla osa museokierrosta.
Main Cafén yhteydessä sijaitsevat Gamble, Poynter ja Morris Room ovat peräisin 1800-luvulta. Ne kuuluivat museon varhaisiin yleisöpalveluihin aikana, jolloin ajatus museossa sijaitsevasta ravintolasta oli vielä poikkeuksellinen.
Huoneet eroavat toisistaan selvästi. Gamble Roomissa huomio kiinnittyy koristeellisiin keramiikkapintoihin ja pylväisiin. Poynter Roomissa on oma voimakkaasti kuvioitu ilmeensä.
Morris Room, joka tunnettiin alun perin Green Dining Roomina, liittyy William Morrisin varhaiseen tuotantoon. Huoneen suunnitteluun osallistuivat myös Philip Webb ja Edward Burne-Jones. Kasviaiheet, värimaailma ja keskiaikaisesta taiteesta saadut vaikutteet ennakoivat piirteitä, joista Morris myöhemmin tuli tunnettu.
Historialliset kahvilahuoneet kannattaa käydä katsomassa, vaikka museossa ei tällä kertaa jäisikään syömään.
Museon keskellä sijaitseva John Madejski Garden tarjoaa lämpiminä kuukausina toisen paikan tauolle. Puutarhassa on suuri soikea vesiallas, ja kausittain avoinna on Garden Café.
Museossa on myös kolme kauppaa: Main Shop, Fashion Shop ja Exhibition Road Quarter Shop.
Näyttelyt, työpajat ja tapahtumat
Pysyvien kokoelmien lisäksi V&A järjestää vaihtuvia näyttelyitä. Aiheet liittyvät usein taiteeseen, muotoiluun, muotiin, valokuvaukseen, arkkitehtuuriin tai populaarikulttuuriin.
Pysyviin kokoelmiin on vapaa pääsy eikä tavallista museokäyntiä varten tarvitse varata lippua. Suuret vaihtuvat näyttelyt ovat yleensä maksullisia ja suosituimpiin näyttelyihin liput kannattaa hankkia etukäteen.
V&A järjestää myös luentoja, kierroksia, kursseja ja työpajoja. Ohjelma vaihtelee, joten ajankohtaiset tapahtumat kannattaa tarkistaa museon verkkosivuilta ennen vierailua.
Kuinka paljon aikaa V&A:ssa kannattaa viettää?
Ensimmäiseen vierailuun kannattaa varata noin kaksi tai kolme tuntia. Siinä ajassa ehtii nähdä esimerkiksi Cast Courtsin ja Rafaelin kartongit sekä muutaman itseä kiinnostavan gallerian.
Jos vierailuun kuuluu vaihtuva näyttely ja tauko historiallisessa kahvilassa, museolle kannattaa varata noin puoli päivää.
Kaikkea ei kannata yrittää nähdä samalla kerralla. V&A sopii hyvin museoksi, johon palataan myöhemmin ja keskitytään eri vierailuilla esimerkiksi koruihin, valokuvaukseen, keramiikkaan, tekstiileihin tai sisustukseen.
Jos haluaa välttää vilkkaimpia aikoja, hyvä hetki saapua on arkiaamuna lähellä avaamisaikaa. Museo kertoo myös avaamisajan ja päivän loppupuolen olevan yleensä rauhallisempia hetkiä.
Saapuminen ja käytännön vinkit
Lähin metroasema on South Kensington, jota palvelevat District-, Circle- ja Piccadilly-linjat.
Asemalta pääsee V&A:han maanalaista jalankulkutunnelia pitkin noin neljässä minuutissa. Tunnelireitti välttää vilkkaiden katujen ylittämisen, mutta reitillä on portaita eikä se sovellu pyörätuolilla kulkeville.
Museossa on kolme sisäänkäyntiä. Cromwell Roadin pääsisäänkäynti ja Exhibition Roadin sisäänkäynti ovat katutasossa ja esteettömiä. Kolmas sisäänkäynti tulee jalankulkutunnelista.
Pysyviin kokoelmiin voi tulla ilman ennakkovarausta. Maksullisiin näyttelyihin kannattaa kuitenkin varata lippu etukäteen.
Sisäänkäynnillä laukku voidaan tarkistaa. Pyörällisiä matkalaukkuja ja yli 56 × 45 × 21 senttimetrin kokoisia laukkuja ei saa viedä gallerioihin, vaan ne on jätettävä vaatesäilytykseen.
Perjantaisin V&A on tavallisesti avoinna myöhempään iltaan, vaikka kaikki galleriat eivät välttämättä pysy avoinna yhtä pitkään. Tarkat ajat kannattaa tarkistaa ennen vierailua.
V&A on myös hyvä kohde sadepäivälle, sillä suuressa rakennuksessa riittää nähtävää useaksi tunniksi.
Mitä V&A-vierailuun voi yhdistää?
V&A:n sijainti tekee siitä helpon yhdistää muihin South Kensingtonin kohteisiin.
Aivan lähistöllä sijaitsevat Natural History Museum ja Science Museum. Kaikkien kolmen suuren museon perusteellinen kiertäminen saman päivän aikana voi olla liikaa, joten yleensä on mielekkäämpää valita niistä yksi tai kaksi.
Exhibition Roadia pitkin voi jatkaa Royal Albert Hallille ja edelleen Kensington Gardensiin tai Hyde Parkiin.
Jos haluaa viettää koko päivän alueella, South Kensingtonista löytyy museoiden lisäksi runsaasti kahviloita ja ravintoloita.
Muut V&A-museot Lontoossa
Victoria and Albert Museumista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä South Kensingtonin päämuseota, mutta V&A:lla on Lontoossa myös muita toimipisteitä.
V&A East Museum
V&A East Museum avattiin 18. huhtikuuta 2026 Queen Elizabeth Olympic Parkissa Stratfordissa.
Uusi museo esittelee V&A:n kokoelmia eri näkökulmasta kuin South Kensingtonin historiallinen museo. Sen näyttelyissä yhdistyvät muun muassa muotoilu, muoti, taide, arkkitehtuuri ja esittävät taiteet. Pysyviin gallerioihin on vapaa pääsy.
V&A East Storehouse
V&A East Storehouse avattiin yleisölle 31. toukokuuta 2025 Queen Elizabeth Olympic Parkissa.
Se toimii samanaikaisesti kokoelmavarastona, tutkimustilana ja yleisölle avoimena museona. Rakennuksessa säilytetään yli 250 000 esinettä, noin 350 000 kirjaa ja yli tuhat arkistoa.
Storehousessa suuri osa kokoelmista on näkyvissä avoimissa säilytystiloissa. Order an Object -palvelun kautta voi myös varata mahdollisuuden tutkia tiettyä rakennuksessa säilytettävää esinettä läheltä.
Young V&A
Bethnal Greenissä sijaitseva Young V&A avattiin laajan uudistuksen jälkeen uudelleen vuonna 2023.
Museo on suunniteltu erityisesti lapsille, nuorille ja perheille. Näyttelyissä on perinteisten vitriinien rinnalla runsaasti tekemiseen, leikkiin ja luovuuteen liittyviä elementtejä.
Jos matkustat Lontoossa pienten lasten kanssa, Young V&A voi olla South Kensingtonin suurta V&A:ta helpommin lähestyttävä vaihtoehto.
